Kaunisvaaralaisten hunteerinkiä kruualiikheestä ja meänkielestä

Mailmassa oon 6 000–7 000 kieltä, joista 90 % oon uhanalasia ja kuoleman parthaala eli net ovvat kielenvaihtoprusessissa. Se tarkottaa, ette kieli tullee kuolemhaan ulos tulevaisuuessa, jos ihmiset ei puhu sitä aktiivisesti ja jos isompia satsauksia ei tehhä. Se oon iso prupleemi, joka jällaa kans meänkieltä. Pajalassa elethiin viimi vuosina muutosten aikaa kruualiikheen kansa. Joka meetiassa […]

Lue lisää "Kaunisvaaralaisten hunteerinkiä kruualiikheestä ja meänkielestä"

Suomen kieli ‒ meänkielen uhka vai mahdollisuus?

Meänkieli on säilynyt Ruotsin Tornionlaaksossa tähän saakka hyvin. Vanhempien ihmisten keskuudessa se on yhä elävä kieli. Meänkielen säilymistä on edesauttanut poikkinainti, jossa toinen puolisosta on Ruotsin puolelta, toinen Suomen puolelta. Usein vaimo on ollut Suomesta. Tähän löytyy selitys sosiolingvistiikan lainalaisuuksista: On tavallista, että pojat ja miehet puhuvat naisia enemmän vähemmistökieltä (tai murretta). Assimilaatiopolitiikka aiheuttaa vähemmistökielen […]

Lue lisää "Suomen kieli ‒ meänkielen uhka vai mahdollisuus?"

Meänkielinen ja saamenkielinen kielikylpyopetus

”Päiväkotien rooli vähemmistökielten parissa on avainasemassa”, sanoo Leena Huss, vähemmistökielitutkija ja suomen kielen professori Upsalan yliopistosta (Förskoleverksamhet-lehtinen 2015). Tällä hän viittaa päiväkotien kieliosastoihin, jotka ylläpitävät uhanalaisia vähemmistökieliä Ruotsissa. Nykyään tilanne on se, että monet vanhemmat ovat menettäneet oman vähemmistökielensä, ja vähemmistökielisellä opetuksella on yhä suurempi rooli kielen välittäjänä. Kielikylpy (language immersion) on opetusohjelma, jossa toinen […]

Lue lisää "Meänkielinen ja saamenkielinen kielikylpyopetus"

Uittaa varpaita ja miettiä kieliasioita

Lapset kokevat osaavansa useita eri kieliä. He luottavat omaan kielenosaamiseensa, koska kukaan ei ole heille sanonut, ettet osaa. Mitä vanhemmaksi tulee, into ja usko omaan osaamiseen hiipuvat. Näin todistaa Kieliverkoston sekä Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen tutkimushanke, jossa on tehty haastatteluja 5‒6-vuotiaille lapsille Ivalossa, Jyväskylässä ja Vaasassa vuosina 2012‒2015. Tutkimushankkeessa haluttiin selvittää päiväkoti-ikäisten lasten käsityksiä […]

Lue lisää "Uittaa varpaita ja miettiä kieliasioita"

Kielten hyödyllisyys vs. hyödyttömyys

Suomessa on pitkään puhuttu pakkoruotsista perusopetuksessa ja siitä, kuinka Länsi-Suomessa tulisi säilyttää ruotsin opiskelu, kun taas Itä-Suomessa sen voisi korvata venäjän opiskelulla. Asiassa ei ole kuitenkaan päästy puusta pitkälle. Se lisäisi oppilaiden eriarvoistumista, kuulemma. Onhan se niinkin. Toisaalta on myös eriarvoista, että Kolarin lukiossa saattoi opiskella latinaa ja Pellossa ranskaa riippuen opettajien kieliyhdistelmistä. Paras tapa […]

Lue lisää "Kielten hyödyllisyys vs. hyödyttömyys"

Miten opetella kieltä?

Haluan käyttää verbiä ”opetella” verbin ”oppia” sijaan korostaakseni oppimista aktiivisena tapahtumana. Kielitaito ei tule ilmaiseksi ‒ ainakaan mikäli on uskominen fraasia ”aika on rahaa”. Kielitaidon hankkiminen aikuisena vaatii vähintään hikeä jos ei sentään kyyneliä. Minä olen käyttänyt tuhottomasti aikaa kielten opetteluun elämäni aikana. Olen opiskellut yhtätoista eri kieltä: suomea ja meänkieltäkin, mutta jos puhutaan vieraista […]

Lue lisää "Miten opetella kieltä?"

Vähemmistönuoren kokema etnostressi

Etnostressillä tarkoitetaan yksilön kokemaa stressiä, joka johtuu tämän etnisen identiteetin kyseenalaistamisesta (useimmiten paine tulee vähemmistön sisältä). Vähemmistöt ovat lähes poikkeuksetta kokeneet kolonisaatiota ja assimilaatiota. Etnostressi on voimakasta niissä kulttuureissa, joiden perinteiset elintavat poikkeavat nykyisistä valtaväestön tavoista. Monesti ne ovat kuin kaksi eri maailmaa, ja globalisaatio sekä markkinatalous pakottavat usein ”valitsemaan” sen toisen, jossa pärjää taloudellisesti […]

Lue lisää "Vähemmistönuoren kokema etnostressi"

Vähemmistöjen termodynamiikka

Ajan saatossa vähemmistöt ja vähemmistökielet pienenevät. Mistä se johtuu? 1. Puhujien luonnollinen poistuminen, 2. seka-avioliitot enemmistön edustajien kanssa, 3. oman riittämättömältä tuntuvan kielitaidon ja kielellisen tuen puutteen vuoksi kotikieleksi valittu enemmistökieli. Puristien mielestä kaikkein parhaita olisivat tietysti vähemmistön sisäiset avioliitot. Tämä ei kuitenkaan toteudu kuin harvoilla seuraavista syistä: 1. yksilönvapaus, 2. asuinpaikka, 3. vähemmistöt ovat […]

Lue lisää "Vähemmistöjen termodynamiikka"

Máilbmihan lea nu čuvgejuvvon – Maailmahan on niin sivistynyt

Matkailunedistämiskeskus Visit Finland julkaisi syyskuussa uuden mainoskampanjansa, jonka se on tehnyt yhteistyössä Finnairin kanssa. Talvikampanjan nimi on ”100 Days of Polar Night Magic”. Markkinointivideo vihastutti Suomen saamelaiset, sillä tapa jolla saamelaiset esitettiin videolla oli halventava ja brutaali. Videolla on pieni poika talvisessa tunturimaisemassa ja katsoo kodan sisälle. Sisällä nuotion ympärillä tanssii joukko feikkisaamenpukuihin pukeutuneita suomalaisia […]

Lue lisää "Máilbmihan lea nu čuvgejuvvon – Maailmahan on niin sivistynyt"